Liikkeemme historia

Suutariliikkeellämme on pitkät perinteet

Lahdessa juuret johtavat vuoteen 1924, jolloin liikkeemme
perustajan Lauri Kolehmaisen isä Antti Juho Kolehmainen
perusti liikkeen Lahteen Aleksanterinkadulle.
Nykyisellä paikalla Rauhankadulla suutarimme on ollut jo
yli 60 vuotta. Lue koko tarina oheisesta tekstistä.

Kuvassa Antti Juho Kolehmainen vaimonsa Alviinan kanssa.

PIETARISTA LAPPEENRANTAAN v.1917 JA LAHTEEN v. 1924

Suutarimestari Antti Juho Kolehmainen asui vaimonsa Alviinan kanssa vuosisadan vaihteessa Pietarissa. Pietarista Juho Antti perheineen ja hänellä työssä olleet 8 suutaria perheineen muuttivat Lappeenrantaan v.1917.
Lahteen he muuttivat v.1924 ja mukana olivat jälleen työssä olleet suutarit perheineen.

Siihen aikaan oli Lahden nuorilla tapana mennä varsinkin sunnuntaisin rautatieasemalle seuraamaan junien kulkua ja näkemään matkustavaisia.

Siellä oli kerran myös kaksi lahtelaistyttöä ja heitä nauratti kovasti, kun junan pysähtyessä siitä purkautui vaunulastillinen suutareita. Myöhemmin molemmat tytöt joutuivat naimisiin Antti Juhon poikien kanssa. Toinen näistä pojista oli Lauri Kolehmainen.

Antti Juholla oli liike Aleksanterinkadulla nykyisen Seurahuoneen vaiheilla ja myöhemmin 20-vuvun lopulta talvisotaan asti nykyisen Sokos-tavaratalon paikalla Simolan vanhan puutalon itäpäässä.


KORKEALUOKKAISIA SAAPPAITA JA KENKIÄ TILAUSTYÖNÄ

Siihen aikaan liikkeessä valmistettiin korkealuokkaisia saappaita ja kenkiä tilaustyönä. Vuosittain oli juhlava hetki kun Antti Juho Kolehmainen ja suutarimestari Åberg, joka leikkasi nahat ja passasi lestit, pukeutuivat parhaimpiinsa, ottivat mukaansa tilauskirjat ja mittanauha ja matkustivat kadettikoululle ottamaan mittoja.

Hienoimmat saappaat tehtiin silloin ns. vasikkaboxista, sauroonahkavuorilla. Vuotaboxiksi sanottiin silloin paksumpaa nahkaa. Saappaita tehtiin suorilla- ja ryppyvarsilla, kovavartisissa saappaissa oli pohkeen kohdalla vuorin välissä kovike. Työsaappaat tehtiin rasvanahasta.

Oli myös vedenpitävää nahkaa, josta tehtiin saappaita ja pitkävartisia jahtikenkiä. Lapikkaita tehtiin yksinokkaisia ja tasakärkisiä ja tottakai lipposia.

Upseeripatiinit, joissa oli risinkat sivuissa tehtiin siitä hienommasta boxista.Kaikki nämä jalkineet olivat nahkapohjaisia, kumia ei silloin käytetty pohja-aineena, eikä ollut juuri liimojakaan.

ITSE KEITETTYÄ LIISTERIÄ JA POHJANAHKAA LIKOAMASSA


Verstaassa oli kodikas tunnelma. Antti Juhon emäntä Alviina keitteli itse iisterin, siihen ei saanut tulla kokkareita. Tällä liisterillä tehtiin kärkikovikkeet ja kantakapit. Pohjathan silloin kiinnitettiin joko ommellen tai puunauloilla. Nurkassa oli suuri puinen tiinu, jossa oli pohjanahkaa likoamassa. Valmiiksi leikattuina pohjina ne vielä "plitkan" päällä naputeltiin vasaralla tiiviiksi.


ANTTI JUHON POIKA LAURI PERUSTAA LIIKKEEN RAUTATIENKADULLE

20-luvun lopulla oli pojista Lauri perustanut oman liikkeen Rautatienkatu 10:een. Siellä myytiin niitä jalkineita, joita Aleksilla tehtiin, takahuoneessa oli jalkinekorjaamo.

Lauri Kolehmaisella oli ennen sotia torilla myyntipöytä ja markkinoilla käytiin monilla paikkakunnilla kuten Kuopiossa, Mikkelissä, Loviisassa, Kotkassa, Hämeenlinnassa, Lappeenrannassa ym. Sotavuosina Laurin liikkeen verstaassa tehtiin jalkineita armeijalle. Niihin aikoihin liike joutui muuttamaan useamman kerran pommitusten takia. Kerran Vapaudentiellä verstas sai osuman kait yöaikaan, ketään ei kuollut, mutta ihmiset luulivat kadulla lojuneita lestejä irronneiksi jaloiksi.

NYKYISELLÄ PAIKALLA KOULUPUISTON TALOSSA JO 60 VUOTTA

Nykyisillä tienoilla verstas on ollut n. 70 vuotta, ensin Rauhankatu 19:ssa puutalossa ja viimeiset 60 vuotta Koulupuiston talossa Rauhankatu 20:ssa.

Entisiltä ajoilta on edelleen muistona vanha matkasuutarin arkku, jossa on pikilankojen, naskalien ja vasaroiden lisäksi säilynyt rissoja, hummeleita, apinansapelit ym.